Maalämpö vanhaan taloon – mitä asennuksessa pitää huomioida?

Maalämpö sopii hyvin myös vanhaan taloon. Talon ikä ei ratkaise sitä, kannattaako maalämpö asentaa – paljon olennaisempia asioita ovat nykyinen lämmitysjärjestelmä, energiankulutus, lämmönjako ja se, kuinka kuumaa vettä talon patterit tai lattialämmitys tarvitsevat.

Itse asiassa vanha ja paljon energiaa kuluttava vesikiertoinen omakotitalo voi olla maalämmölle erittäin hyvä kohde. Mitä enemmän lämmitykseen nykyisin kuluu energiaa, sitä suurempi merkitys maalämmön pienemmillä käyttökustannuksilla voi olla.

Erityisen suoraviivainen maalämmön asennus vanhaan taloon on silloin, kun rakennuksessa on jo vesikiertoinen lattialämmitys tai patteriverkosto.

Voiko vanhaan taloon asentaa maalämmön?

Useimmiten kyllä.

Maalämpöä voidaan asentaa niin 1960-, 1970- kuin 1980-luvullakin rakennettuihin omakotitaloihin, kun talon tekniikka ja tontti soveltuvat järjestelmälle.

Hyvä lähtökohta maalämmölle on vanha talo, jossa:

• on vesikiertoinen lämmitys
• lämmitysenergian kulutus on kohtalainen tai suuri
• nykyinen lämmitysjärjestelmä alkaa olla uusimisiässä
• energiakaivolle löytyy sopiva paikka
• maalämpöpumpulle ja tarvittaville laitteille on riittävästi teknistä tilaa.

Vanha öljylämmitteinen talo on usein erityisen hyvä saneerauskohde, koska vesikiertoinen lämmönjako on jo valmiina. Tällöin koko talon lämmönjakoa ei tarvitse rakentaa uudestaan.

Maalämmön asennus vanhaan taloon alkaa energiankulutuksen selvittämisestä

Maalämpöpumppua ei pitäisi valita pelkästään talon neliöiden perusteella.

Esimerkiksi kaksi 160-neliöistä taloa voivat tarvita aivan eri kokoisen lämmitysjärjestelmän, jos toinen on remontoitu ja hyvin eristetty ja toinen lähes alkuperäisessä kunnossa.

Mitoituksessa pitäisi selvittää ainakin:

• rakennuksen pinta-ala ja ikä
• nykyinen vuosittainen energiankulutus
• nykyinen lämmitysmuoto
• vesikiertoinen lattialämmitys tai patteriverkosto
• lämmitysveden tarvittava lämpötila
• lämpimän käyttöveden kulutus
• tehdyt energiaremontit
• mahdolliset tulevat remontit.

Vanhan öljylämmitteisen talon aikaisempi öljynkulutus antaa esimerkiksi erittäin hyödyllistä tietoa rakennuksen todellisesta lämmitysenergian tarpeesta.

Hyvä maalämpöjärjestelmä mitoitetaan rakennukselle, ei pelkälle neliömäärälle.

Maalämpö vanhaan patteritaloon – onnistuuko?

Kyllä.

Vanhan talon vesikiertoisia pattereita ei tarvitse automaattisesti vaihtaa maalämpöön siirryttäessä.

Tärkeämpi kysymys on:

Kuinka kuumaa vettä patterit tarvitsevat talven kylmimmillä keleillä?

Lämpöpumpun hyötysuhde paranee, kun sen ei tarvitse tuottaa erittäin kuumaa lämmitysvettä.

Vanha patteriverkosto on saatettu aikanaan suunnitella korkeille menoveden lämpötiloille. Taloon on kuitenkin voitu myöhemmin tehdä esimerkiksi ikkunaremontti, lisäeristystä tai muita energiatehokkuutta parantavia muutoksia, jolloin alkuperäistä lämpötilaa ei enää välttämättä tarvita.

Tämän vuoksi patteriverkoston toimintaa kannattaa arvioida ennen maalämpöpumpun valintaa.

Pitääkö vanhan talon patterit vaihtaa?

Ei välttämättä.

Jos nykyiset patterit pitävät rakennuksen lämpimänä kohtuullisen matalalla menoveden lämpötilalla, niiden vaihtamisesta ei välttämättä saada riittävästi hyötyä.

Jos taas jotkin huoneet tarvitsevat hyvin kuumaa vettä pysyäkseen lämpiminä, yksittäisten pattereiden suurentaminen voi olla järkevää.

Suurempi patteri pystyy luovuttamaan enemmän lämpöä myös matalammalla veden lämpötilalla.

Tällä voidaan parantaa maalämpöpumpun hyötysuhdetta ilman, että koko talon lämmönjakoa rakennetaan uusiksi.

Vesikiertoinen lattialämmitys on erinomainen pari maalämmölle

Jos vanhassa talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, lähtökohta on yleensä erittäin hyvä.

Lattialämmitys lämmittää suuren pinta-alan kautta, joten siinä voidaan käyttää suhteellisen matalaa menoveden lämpötilaa.

Juuri tämä sopii lämpöpumpulle hyvin.

Mitä vähemmän maalämpöpumpun tarvitsee nostaa veden lämpötilaa, sitä tehokkaammin järjestelmä pystyy yleensä toimimaan.

Vanhaan taloon ei kuitenkaan tarvitse rakentaa lattialämmitystä vain maalämpöä varten, jos olemassa oleva patteriverkosto toimii riittävän hyvin.

Entä vanha talo, jossa on suora sähkölämmitys?

Tässä maalämpöremontti muuttuu selvästi suuremmaksi.

Maalämpöpumppu lämmittää vettä, joten talossa tarvitaan vesikiertoinen lämmönjako.

Jos rakennuksessa on pelkästään sähköpatterit, maalämpöön siirtyminen tarkoittaa myös vesikiertoisen lattialämmityksen tai patteriverkoston rakentamista.

Tämä voi nostaa kokonaisinvestointia huomattavasti.

Siksi vanhaan suorasähkölämmitteiseen taloon kannattaa laskea maalämmön rinnalle myös muita vaihtoehtoja, kuten ilmalämpöpumppuja tai joissakin kohteissa kokonaan muita lämmitysratkaisuja.

Öljylämmitteinen vesikiertoinen talo on maalämpösaneerauksena yleensä huomattavasti suoraviivaisempi kuin suorasähkölämmitteinen talo.

Energiakaivo mitoitetaan talon mukaan

Maalämpö tarvitsee lämmönlähteen.

Omakotitalossa se toteutetaan useimmiten energiakaivolla, joka porataan kallioon. Kaivoon asennetaan keruuputkisto, jossa kiertävä neste ottaa vastaan maaperään ja kallioon varastoitunutta lämpöenergiaa.

Energiakaivon syvyyttä ei pitäisi valita mutu-tuntumalla.

Siihen vaikuttavat esimerkiksi:

• talon energiantarve
• maalämpöpumpun teho
• maaperän ja kallion olosuhteet
• mahdolliset muut energiakaivot lähialueella.

Liian pieni keruupiiri voi heikentää koko järjestelmän toimintaa pitkällä aikavälillä.

Siksi maalämpöpumpun ja energiakaivon pitäisi muodostaa yhdessä oikein mitoitettu kokonaisuus.

Mahtuuko energiakaivo vanhalle tontille?

Usein mahtuu, mutta asia täytyy tarkistaa ennen hankintapäätöstä.

Vanhan talon tontilla voi olla esimerkiksi:

• vesi- ja viemäriputkia
• sähkökaapeleita
• rakennuksia ja muita rakenteita
• naapurin energiakaivoja
• tontin rajoja lähellä suunniteltua porauspaikkaa.

Myös pohjavesialueet ja kuntakohtaiset määräykset voivat vaikuttaa siihen, voidaanko energiakaivo toteuttaa suunniteltuun paikkaan.

Energiakaivon lupa- ja sijoitusvaatimukset kannattaa siksi selvittää omasta kunnasta ennen poraustöiden tilaamista.

Riittääkö vanhan talon sähköliittymä?

Usein riittää, mutta asia kannattaa tarkistaa jo suunnitteluvaiheessa.

Maalämpöpumpun kompressori käyttää sähköä ja järjestelmässä on yleensä myös sähkövastuksia esimerkiksi lisälämmitystä varten.

Siksi maalämpöremontin yhteydessä tarkistetaan yleensä:

• pääsulakkeiden koko
• sähköliittymän kapasiteetti
• maalämpöpumpun sähköteho
• mahdollisten sähkövastusten teho.

Jos talossa on esimerkiksi vanha pieni sähköliittymä ja samalla paljon muuta suuritehoista sähkönkulutusta, muutoksia voi tulla tarpeeseen.

Kannattaako vanha talo remontoida ennen maalämpöä?

Ei ole pakko.

Maalämpöä ei tarvitse odottaa siihen asti, että koko rakennus on peruskorjattu.

Jos lähivuosina on kuitenkin tarkoitus tehdä merkittäviä energiaremontteja, kuten:

• ikkunoiden uusiminen
• yläpohjan lisäeristys
• ulkoseinien lisäeristys
• patteriverkoston muuttaminen

ne kannattaa huomioida maalämmön mitoituksessa.

Muuten vaarana on, että järjestelmä mitoitetaan rakennuksen nykyisen suuren energiankulutuksen perusteella ja talon energiantarve pienenee heti remonttien jälkeen huomattavasti.

Toisaalta suuri energiankulutus ei itsessään ole maalämmön este. Usein juuri paljon energiaa kuluttavassa vanhassa talossa maalämmön taloudellinen hyöty on suurimmillaan.

Öljylämmityksen vaihtaminen maalämpöön vanhassa talossa

Öljylämmitys ja maalämpö sopivat saneerausmielessä hyvin yhteen, koska molemmissa käytetään tyypillisesti vesikiertoista lämmönjakoa.

Maalämpöremontissa vanha öljykattila poistetaan käytöstä ja uusi maalämpöpumppu liitetään talon lämmitysverkostoon.

Vanhoja pattereita tai lattialämmitysputkistoa voidaan yleensä käyttää edelleen.

Öljysäiliön poistaminen tai käytöstä poistaminen pitää toteuttaa asianmukaisesti ja paikalliset määräykset huomioiden.

Käytännössä vanhan lämmönlähteen tilalle vaihdetaan uusi, mutta toimiva lämmönjako voidaan säilyttää.

Kuinka maalämmön asennus vanhaan taloon etenee?

Tyypillinen projekti etenee suunnilleen näin:

1. Talon energiankulutus ja lämmitystarve selvitetään.
2. Nykyinen patteri- tai lattialämmitysjärjestelmä tarkistetaan.
3. Maalämpöpumpun teho mitoitetaan.
4. Energiakaivon mitoitus ja sijoitus suunnitellaan.
5. Tarvittavat luvat ja tontin rajoitteet selvitetään.
6. Energiakaivo porataan.
7. Vanha lämmönlähde poistetaan käytöstä.
8. Maalämpöpumppu asennetaan ja liitetään lämmitysjärjestelmään.
9. Järjestelmä säädetään talon tarpeisiin.

Hyvä lopputulos syntyy ennen kaikkea vaiheista 1–4.

Itse lämpöpumpun asentaminen ei korjaa väärää mitoitusta.

Milloin maalämpö kannattaa vanhaan taloon?

Maalämpö kannattaa ottaa vakavasti vertailuun erityisesti silloin, kun vanhassa talossa on vesikiertoinen lämmitys ja lämmitysenergian kulutus on suuri.

Hyvä maalämpökohde voi olla esimerkiksi vanha omakotitalo, jossa:

• öljykattila alkaa olla uusimisiässä
• lämmitys maksaa paljon vuodessa
• talossa on vesikiertoiset patterit
• energiakaivolle löytyy paikka
• rakennusta käytetään ympärivuotisesti
• tarkoituksena on pitää talo pitkään.

Pienessä ja vähän energiaa kuluttavassa rakennuksessa maalämmön suurempi hankintahinta voi olla vaikeampi saada takaisin säästöinä. Silloin esimerkiksi vesi-ilmalämpöpumppu kannattaa ottaa vertailuun.

Vanha talo ei ole maalämmölle ongelma – huono suunnittelu on

Vanhan talon ikä ei ole maalämpöremontin tärkein kysymys.

Ratkaisevaa on, kuinka paljon rakennus tarvitsee lämpöä ja miten tämä lämpö saadaan jaettua taloon mahdollisimman tehokkaasti.

Vanha vesikiertoinen omakotitalo voi olla maalämmölle jopa erittäin hyvä kohde.

Ennen laitteen tilaamista kannattaa kuitenkin selvittää ainakin talon energiankulutus, patteriverkoston tarvitsemat lämpötilat, energiakaivon toteutusmahdollisuus ja järjestelmän oikea mitoitus.

Näiden perusteella voidaan rakentaa maalämpöjärjestelmä, joka palvelee juuri kyseistä taloa eikä vain näytä paperilla sopivalta.