Maalämpö vs vesi-ilmalämpöpumppu – kumpi kannattaa valita?

Maalämpö ja vesi-ilmalämpöpumppu ovat molemmat tehokkaita tapoja lämmittää vesikiertoista omakotitaloa. Niiden suurin ero on siinä, mistä lämpö otetaan.

Maalämpö ottaa energian maaperästä tai kalliosta. Vesi-ilmalämpöpumppu ottaa sen ulkoilmasta.

Tästä seuraa käytännössä koko vertailun ydin: vesi-ilmalämpöpumppu on yleensä selvästi halvempi hankkia, mutta maalämpö toimii tasaisemmalla hyötysuhteella ympäri vuoden ja on usein edullisempi käyttää. Maalämmön alkuinvestointi on lämpöpumppuvaihtoehdoista tyypillisesti suurin, mutta sen käyttökustannukset ovat pienimmät.

Kumpi siis kannattaa? Se riippuu ennen kaikkea talon energiankulutuksesta, sijainnista, tontista ja siitä, kuinka paljon hankintaan halutaan sijoittaa.

Miksi maalämpö maksaa enemmän?

Maalämpöpumpun lisäksi rakennukseen täytyy toteuttaa lämmönkeruupiiri.

Omakotitalossa tämä tarkoittaa nykyään useimmiten energiakaivon poraamista kallioon. Kaivoon asennetaan putkisto, jossa kiertävä neste kerää maaperästä ja kalliosta lämpöenergiaa maalämpöpumpulle.

Porakaivo nostaa investointia merkittävästi.

Vesi-ilmalämpöpumppu ei tarvitse energiakaivoa. Sen ulkoyksikkö ottaa tarvitsemansa energian suoraan ulkoilmasta, minkä vuoksi järjestelmä voidaan asentaa kevyemmällä työllä ja yleensä halvemmalla.

Juuri hankintahinta on yksi VILP:n suurimmista valteista.

Maalämpö voittaa kovilla pakkasilla

Tässä järjestelmien ero näkyy ehkä selvimmin.

Maalämpöpumppu ottaa lämpönsä ympäristöstä, jonka lämpötila pysyy huomattavasti ulkoilmaa tasaisempana. Sen työolosuhteet eivät siis romahda samalla tavalla, vaikka ulkona olisi −25 °C.

Vesi-ilmalämpöpumppu taas ottaa energiansa juuri ulkoilmasta.

Kun pakkanen kiristyy, samaan aikaan tapahtuu kaksi epäedullista asiaa: talo tarvitsee enemmän lämpöä ja VILP:n käytettävissä oleva lämpöenergia vähenee.

Motivan mukaan ilma-vesilämpöpumpun teho ja hyötysuhde heikkenevät selvästi noin −15…−30 °C:n lämpötiloissa. Noin −20 °C:ssa laitteen antoteho voi olla jopa noin 50 prosenttia pienempi kuin +7 °C:ssa, vaikka kylmiin olosuhteisiin suunnitellut laitteet säilyttävät tehonsa paremmin.

Tällöin VILP tarvitsee enemmän sähkövastusta tai muuta rinnakkaista lämmitystä.

Maalämmön etu kasvaa siis yleensä sitä suuremmaksi, mitä kylmemmässä ilmastossa ja mitä enemmän energiaa kuluttavassa talossa ollaan.

Tarkoittaako tämä, että maalämpö on aina parempi?

Ei.

Teknisesti maalämpö on monessa suhteessa vahvempi järjestelmä, mutta taloudellisesti paras järjestelmä ei ole aina teknisesti tehokkain.

Jos esimerkiksi uuden tai hyvin remontoidun omakotitalon lämmitysenergian tarve on melko pieni, maalämpökaivosta ja suuremmasta alkuinvestoinnista saatava lisäsäästö voi jäädä suhteellisen pieneksi.

Motiva tiivistää asian hyvin: maalämmön kannattavuus paranee rakennuksen koon ja vuosittaisen energiankulutuksen kasvaessa. Pienemmän kulutuksen rakennuksessa ilma-vesilämpöpumppu voi olla investointikustannukset huomioiden kannattavampi vaihtoehto.

Eli 100-neliöiseen vähän energiaa kuluttavaan taloon ja 250-neliöiseen paljon energiaa kuluttavaan taloon ei kannata lähteä samalla oletuksella.

Suuressa talossa maalämpö alkaa kiinnostaa enemmän

Mitä enemmän talo kuluttaa lämmitysenergiaa, sitä merkityksellisemmäksi maalämmön parempi vuosihyötysuhde muuttuu.

Pieni ero vuotuisissa lämmityskuluissa ei välttämättä perustele tuhansien eurojen lisäinvestointia.

Mutta jos lämmitysenergiaa tarvitaan paljon vuodesta toiseen, sama ero kertautuu.

Tästä syystä maalämpö on erityisen kiinnostava esimerkiksi suuressa omakotitalossa, vanhemmassa paljon energiaa kuluttavassa rakennuksessa tai muussa kohteessa, jossa lämmityslasku on nykyisellään suuri. Motiva suosittelee maalämpöä erityisesti suuriin ja paljon energiaa kuluttaviin kiinteistöihin.

VILP:n vahvuus on investoinnin järkevä koko

Vesi-ilmalämpöpumpun ei tarvitse voittaa maalämpöä vuosihyötysuhteessa ollakseen hyvä ostos.

Sen pitäisi voittaa kokonaistaloudessa.

Jos VILP maksaa esimerkiksi useita tuhansia euroja maalämpöä vähemmän, maalämmön pitää säästää tämä hintaero takaisin pienempinä käyttökustannuksina.

Tähän voi kulua kohteesta riippuen pitkä aika.

Siksi VILP on erittäin vahva vaihtoehto etenkin silloin, kun halutaan merkittävä parannus nykyiseen lämmitysjärjestelmään, mutta maalämmön suureen alkuinvestointiin ei haluta sitoa yhtä paljon rahaa.

Se sopii Motivan mukaan hyvin erityisesti pienen ja keskisuuren energiankulutuksen kiinteistöihin.

Entä Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi?

Sijainnilla on VILP:n kohdalla enemmän merkitystä.

Etelä-Suomessa talven keskilämpötila on korkeampi ja kovia pakkasjaksoja on yleensä vähemmän. Vesi-ilmalämpöpumppu pääsee silloin toimimaan suuremman osan vuodesta hyvissä olosuhteissa.

Pohjoiseen mentäessä maalämmön suhteellinen etu kasvaa.

Motivan mukaan VILP toimii koko Suomessa, mutta maantieteellinen sijainti vaikuttaa sen vuosihyötysuhteeseen merkittävästi. Maalämmön lämmönlähde pysyy puolestaan lähes tasalämpöisenä ja järjestelmä soveltuu päälämmitykseen kaikkialla Suomessa.

Tämä ei tarkoita, ettei VILP:iä voisi asentaa Pohjois-Suomeen. Laitteen mitoitukseen ja kylmän sään suorituskykyyn pitää vain kiinnittää enemmän huomiota.

Maalämpö ei onnistu jokaiselle tontille

Tämä on maalämmön selvä rajoite.

Energiakaivoa ei voi välttämättä porata mihin tahansa halutaan.

Kaivon sijainnissa pitää huomioida muun muassa tontin rajat, rakennukset, muut energiakaivot sekä maan alla olevat rakenteet. Energiakaivon toteuttaminen edellyttää myös rakentamislupaa, ja joissakin kohteissa poraamiselle voi olla este.

VILP on tässä suhteessa yksinkertaisempi.

Energiakaivoa ei tarvita, joten järjestelmä voi olla käytännössä ainoa järkevä näistä kahdesta esimerkiksi tiiviisti rakennetulla tontilla tai kohteessa, johon energiakaivolle ei saada lupaa.

Molemmat hyötyvät lattialämmityksestä

Sekä maalämpö että VILP toimivat parhaiten, kun lämmitysjärjestelmän ei tarvitse tuottaa erittäin kuumaa vettä.

Tästä syystä vesikiertoinen lattialämmitys on erinomainen pari kummallekin lämpöpumpulle.

Matalampi menoveden lämpötila tarkoittaa pienempää lämpötilaeroa lämmönlähteen ja lämmönjaon välillä, mikä parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta.

Myös vesikiertoiset patterit sopivat molemmille, mutta erityisesti vanhassa patteritalossa kannattaa selvittää, kuinka kuumaa vettä järjestelmä tarvitsee kovalla pakkasella.

Kumpi on huolettomampi?

Molemmat ovat pitkälle automatisoituja lämmitysjärjestelmiä.

Maalämmöllä on kuitenkin yksi käytännön etu: talon ulkopuolella ei ole VILP:n kaltaista puhaltimella varustettua ulkoyksikköä.

VILP:n ulkoyksikkö altistuu lumelle, jäälle, sateelle ja pakkaselle. Talvella järjestelmä tekee sulatusjaksoja, joista syntyy myös sulatusvettä.

Maalämmön lämmönkeruu tapahtuu maan alla suljetussa keruupiirissä.

Jos halutaan mahdollisimman huomaamaton järjestelmä ilman näkyvää ja kuuluvaa ulkoyksikköä, maalämmöllä on tässä selvä etu.

Maalämpö vai VILP – kumpi valitaan?

Ratkaisu kannattaa tehdä talon perusteella eikä sen mukaan, kumpaa lämpöpumppua joku sattuu pitämään parempana.

Valitsisin VILP:n, jos talon energiankulutus on pieni tai keskisuuri, hankintahinta halutaan pitää kurissa tai energiakaivon tekeminen ei onnistu.

Valitsisin maalämmön, jos kyseessä on suuri tai paljon energiaa kuluttava talo, lämmitykseltä halutaan mahdollisimman alhaiset pitkäaikaiset käyttökustannukset ja energiakaivo voidaan toteuttaa järkevästi.